Jyväskylä on mulle kovin tuttu paikka, sillä isä oli täältä syntyisin ja äiti muutti tänne evakkoon Karjalasta.
Laajavuoren hyppyrimäki, |
Leirintäalue on ihan Laajavuoren laskettelurinteen alapuolella. Aikanaan, olisko ollut talvella 1988 olin isän kanssa Lapissa Oloksella. Jonottelin hissiin, kun kuulin ihmisten puhuvan vanhasta miehestä, joka laskettelee tavallisilla suksilla. Hetken päästä isä hiihtelikin siihen ja kysyi hissilippua lainaksi, kun ei jaksanut enää hiihtää ylös. Uhkasin lähettää hänet Makahuollon kautta Haminaan, jos hän vielä kapuaa tunturiin. Isä vastasi, että kyllä hän osaa laskea, onhan hän sentään voittanut Jyväskylän slalom-mestaruuden Laajavuoressa 15-vuotiaana, eikä silloin mitään laskettelusuksia kellään ollut. Sanoin, että hienoa, mutta silloin hän oli kuitenkin 45 vuotta nuorempi.
Näin jälkeenpäin ajatellen ei se isä mikään vanha mies ollut, kuusikymppinen. Silloin en tullut ajatelleeksi asiaa noin.
Kun lähdimme Haminasta päivällä, Timo sanoi, että "Nyt se lapasen heiluttelu taas alkaa" tarkoittanen karavaanareitten tapaa tervehtiä hengenheimolaisia tuolla liikenteessä. Ehdotin, että hommataan autoon vieterin päässä oleva käpälä.
Kartanlukijana en yltänyt ihan nappisuoritukseen, mutta Timon olisi pitänyt se aiemman kokemuksen perusteella tietää ja tehdä omia ratkaisuja, eikö vain? Tulipahan sitten käytyä Hirvensalmella ja ajeltua soratietä, mutta perille päästiin ja onneksi kunnon sadekuuro vielä huuhteli auton + vaunun puhtaaksi.
Pöytäliina! |
25 vuotta sitten teimme telttaretken Lappiin. Jollain leirintäalueella ihmettelin vanhempaa pariskuntaa, joka asetteli asuntovaununsa ovenpieniin pelargoniaruukut. Pöytäliina painoineen ihan sen kunniaksi: me ollaan nyt monen mielestä varmaan se vanhempi pariskunta. Mutta mistäköhän receptionin nuori herra arvasi, että SuomoPOP-festareille ollaan menossa?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti