maanantai 22. marraskuuta 2010

Hienoja päiviä

On ollut taas monta mukavaa päivää. Perjantai-iltana meillä oli Timon yhdistyksen pikkujoulu Tullimakasiinissa. Hyvää ruokaa ja mukava tunnelma. Toivoin etukäteen ohjelmaa ja samassa kapakassa pikkujoulua viettäneet Haminan Mieslaulajat sitä hiukan järjestivätkin. Timo kysyi lähtiessä, kun tuon ohjelmatoiveen esitin, että pitäiskö siellä ollla taikuri. Ei tosiaan, mutta kai se on (taas) yksi ikääntymisen merkki, että toivoo iltaan muutakin ohjelmaa kuin juopottelun? Nilkka ei ollut oikein tanssikunnossa tällä kertaa.

Lauantaina olin taasm perustehtävieni ääressä eli Katrin ratsuavustajana ja tallipiikana. Katrilla oli kouluvalmennus ja sen aikana ehdin siivota Hiian karsinan, paketoida iltaheinät, kiikuttaa erilaisia loimia paikasta toiseen ja päivän päätteeksi sain hiukan moitteita Hiian varusteiden huonosta hoidosta. Ei siis auttanut kuin raahata niitä sylillinen kotiin putsattavaksi. Tosin unohdin ostaa satularasvaa, mutta sen sijaan ostin itselleni talli/ratsastustakin.

Eilen sunnuntaina kävin aamulla hoitamassa velvollisuudet eli Hiian karsinan siivouksen ja iltapalat. Sitten vaatteet toisenlaisiksi ja valmistelemaan äitiä ja isää ensin mainitun 80-vuotisjuhlalounaalle, joka syötiin Tullimakasiinissa. Olli ja Auli sekä Maija olivat paikalla, samoin Ilpo ja Mari, meiltä Timo, Katri ja Aku sekä minä ja sitten vielä Timon äiti ja Marin vanhemmat. Joonalla oli peli Lappeenrannassa, Sari oli töissä, Liisa Oulussa ja Henriikka & Gary sekä Juhana Atlantin takana.  - Juhana lähetti mummille pitkän viestin synttärionnitteluksi. Tulostan sen ja vien äidille keskiviikkona. Olen varma, että hän ilahtuu kovasti siitä. 

Juhlalounas oli kaikin puolin loistava keksintö ja äiti virkistyi aivan valtavasti.
Kun roudasin (sananmjukaisesti) äitiä ja isää sinne ravintolaan, minua tuli auttamaan joku mies. Luulin häntä henkilökuntaan kuuluvaksi ja esitin hänelle myös joitakin parannusehdotuksia ravintolan oviin, jotta ne pysyisivät auki pitämättä. Myöhemmin mulle selvisi, ettei hän ollutkaan henkilökuntaa vaan ihan vieras mies, joka kesken oman syömisensä tuli auttamaan!!!!! Uskomatonta. Harmittaa, kun en älynnyt kiittää enempää.

Tänään on sitten ollut normi työpäivä. Yksi vähän kimurantimpi tekstipätkä aiheutti luomisen tuskaa, muuten ihan tavallista vääntämistä. Nyt illalla kävin ratsastamassa ja oli tosi mukavaa taas kerran.

Ai niin, luovuin suosiolla paikastani Lentopalloliiton hallituksessa. Eilen oli liittokokous ja siellä valittiin uusi hallitus. Onnea heille! Seuratyö ruohonjuuritasolla on enemmän minua varten, se tänä aikana kävi minulle itselleni todella selväksi. Lentiksestä olen nyt sitten eläkkeellä, kaikilta osin. Täytyykin joku päivä kirjoittaa siitä aiheesta enemmän.


Lounaan jälkeen menimme vielä Lepikönkadulle kahville ja kakulle.

3 kommenttia:

syys kirjoitti...

Oh, lentopalloliiton hallitus! Itse lajia 13 vuotta harrastaneena onnistun näköjään poimimaan tekstistä heti ne "omat aiheet" :D

Elmu kirjoitti...

Innostuin hirveästi, kun joku kommentoi blogiani, mutten sitten osannutkaan vastata ja mun piti hälyttää tukihenkilö-Sari apuun ja hän poisti jotain bugeja (?) ja muokkasi samalla koko blogiparkani uudennäköiseksi. Sari luuli, että mun avunpyyntö tarkoitti sitä, etten tiedä mitä vastata. Vastasin, että kyse on teknisestä ongelmasta :)

Rva Ruusunen kirjoitti...

Voi ei, ihana :D

Kommentointi on kyllä blogien suola, eihän siinä auta mikään :) Ulkoasu on ihana, turkoosi oma lempiväri! Jes!