tiistai 16. marraskuuta 2010

Puolivuosisataa

Uudenvuodenyönä 1977 seisoskelin Metsäkykän seurantalon pysäkillä odottamassa kotiinkuljetusta ja mietin, että ensi vuonna täytän 18 vuotta. Olin vajaa kaksi viikkoa aiemmin täyttänyt 16 vuotta.

Kun tämän vuoden ensimmäisenä päivänä menin hoitamaan vanhempieni lounastarjoilun, en päässyt eteistä pitemmälle, kun äiti hihkaisi olkkarista "Tänä vuonna sinä sitten täytät 50 vuotta!". Sillä siunaamalla hetkellä iski ikäkriisi, jota on nyt potenut 10,5 kuukautta :) Muistan elävästi omien vanhempieni, varsinkin isän 50-vuotisjuhlat. Onnttelijoita oli jonoksi asti ja puheita riitti. Isä silloin sanoi, että olisi pitänyt nauhoittaa ne kaikki puheet, koska samanlaista ylitsevuotavaa ylistystä ei toiste elämässään kuule. 50-vuotiaat olivat siihen maailmanaikaan vanhoja.

Pitkin vuotta olen pohtinut koko ajan lähestyviä synttäreitä. "Ihminen on juuri niin vanha kuin tuntee olevansa". Pah. Varmaan se on niin, mutta 50 vuotta kuulostaa järjettömän pahalta: tässäkö tämä nyt sitten on? Voinko olla entiseni vai pitäisikö mun muuttua jotenkin arvokkaammaksi: permanentata hiuksia ja kulkea jakkupuvussa?

Varmaan semmoinen sana kuin ikäjohtaminen on ollut olemassa iät kaiket, mutta jostain syystä se tarttui korvaan ekan kerran alkusyksystä yt-neuvottelukunnan kokouksessa. Oli pakko googlettaa heti kokouksen jälkeen ja selvittää, mistä on kyse.

Onnekseni olen syntynyt loppuvuodesta ja olen saanut maksaa kalavelkoja kavereille, jotka aikanaan ilkkuivat myöhäistä syntymäaikaani. Kai oppi on mennyt hyvin jakeluun jo aiemmin, koska veljenpoika Joonan 15-vuotissynttäreillä häntä muutaman kuukauden nuoremman Katrin suusta kuulin: "Kun sinä täytät 50 vuotta, minä olen vielä nelikymppinen!". Joona taisi brassailla siinä jotain mopokortista, jonka hän sai jo kesällä, kun Katri-parka joutui odottamaan lokakuun loppupuolelle. - Sama odotus on ohjelmassa ensi vuonna, kun on hänen täysi-ikäistymisvuotensa....

Tänä aamuna heräsin klo 4.35 miettimään, mitä ihmettä teen synttäreitteni kanssa. Järjestänkö juhlat vai en? Täytyy vielä jatkaa miettimistä.

Ei kommentteja: