sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Kutistuneet muistot

Kävin tänään katsomassa ratsastuskisoja Summassa.

Pörräsin Summan kartanon pihapiirissä  heppahöperyyden huippuvuosina hyvin tiiviisti, mutta nyt on ehtinyt vierähtää noin 35 vuotta siitä, kun olen viimeksi kävellyt kenttää kauemmaksi. Olen pari kertaa käynyt katsomassa kisoja, mutten siis ole käynyt katsomassa tallia ja sen pihapiiriä. Itse asiassa tallin näkeminen on ongelmallista, koska kartanoa hoitava Rouva ei oikein pidä siitä, että hevosihmiset pyörivät vuokraamillaan alueilla. Tallin nurkalta ei siis saanut edetä yhtään pitemälle. Harmillista.

Joka tapauksessa pääsin nyt katsomaan tallia myös sisältä päin. Joku on käynyt kutistamassa kaikki ne paikat! Talli oli ihan pieni ja vähän ränsistynyt, kun minun muistoissani se oli suuri ja komea. Missähän ihmeessä me säilytettiin varusteita? Näytti kuin niille ei olisi ollut mitään tiloja. Tai ehkä ne olivat toimistossa.

Olin kuvitellut, että kun astun talliin, muistan ilman muuta missä karsinassa Upi asui, missä Letka ja missä Varjo. Tosiasia on, ettei minulla ollutkaan siitä mitään käsitystä ja jotenkin kyllä tuntuu siltä, ettei ne karsinatkaan ihan samassa paikassa enää olleet...

Itse asiassa se oli ihan vieras paikka.

Se harmittaa, ettei aikanaan ole otettu yhtään sisäkuvia tallista. Pelkkiä hevosia ja taas hevosia. Se on ihan totta, mitä kentän laidalla eräs rouva totesi: "Ei meitä mitkään sisätilat silloin kiinnostaneet". Eipä tosiaan.

Muistojen kutistuminen on kerrassaan omituinen juttu. Toissa kesänä käytiin Timon kanssa katsomassa minun lapsuuden leikkipaikkoja Varkauden Kosulanniemessä. Kosulankatu, jonka päästä päähän ajamista ilman käsiä treenasin usein, olikin ihan lyhyt tienpätkä. Puhelinpylväs, jota Sami aina haukkui ja jonka kohdalla Ilpo ojensi minulle avaimien sijaan kuolleen ja litistyneen sammakon, oli ihan kodin nurkalla samoin kuin kaikkien kavereiden kodit. Kotiportilta rantaan olikin vain kivenheitto, vaikka minusta se oli ehdottomasti pyörällä taitettava matka. Välimatkat olivat ihan toista kuin mitä muistin!

Se sama kutistumisilmiö oli tapahtunut myös Summan kartanolle, tallille, sen piha-alueelle ja kaikelle.

Luulen, että tämä kutistumisilmiöstä huolestuminen johtuu ikäkriisistä, josta sitten toisen kerran enemmän.

2 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Tästäkö se sammakkofobia johtuu !!!

Elmu kirjoitti...

Kyllä!!!